Etusivu Seuran historiaa

Seuran historiaa

Turun Miekkailijoiden perustaminen

Turussa, kahvila Lehtisessä, syksyllä vuonna 1938 kokoontui miekkailusta kiinnostuneita upseereita Turun Porin rykmentistä sekä ylioppilaita ja koululaisia. Päätettiin perustaa miekkailuseura Turun Miekkailijat r.y. ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin eversti W. Polttila sekä sihteeriksi J. Larinkari. Seura rekisteröitiin virallisesti vasta vuonna 1939.

Seuran puheenjohtaja ja suurin osa jäsenistä kaatuivat talvisodassa. Niinpä entinen sihteeri, diplomi-insinööri J. Larinkari, valittiin vuoden 1940 lopulla uudeksi puheenjohtajaksi. Hänen seuraajakseen valittiin 1941 eversti M. Strömberg ja sen jälkeen kenraali-majuri A. Appelgren.

Vuonna 1943 seuran puheenjohtajaksi valittiin legendaarinen Arne "Antti" Andrésen joka jatkoi aina vuoteen 1983 asti. Antti Andrésen siirtyi seuran kunniapuheenjohtajaksi oltuaan puheenjohtajana kaikkiaan 40 vuotta.

1983 vastuun seuran johdosta otti Nils-Åke "Nisse" Trapp. Trapp jatkoi puheenjohtajana vuoteen 1989, jonka jälkeen Timo Silanterä johti seuraa kaksi vuotta. Arto Soilamo oli seuraava pitkäaikaisempi puheenjohtaja vuosina 1991-2001. Artoa seurasi puheenjohtajana Ilpo Penttinen 2001 – 2009. Vuodesta 2010 kokousnuijaa on kahvannut seuran yksi pitkäaikaisemmista vaikuttajista, Risto Kaski.

Alkutaipaleen valmentajia ja jäsenmäärä

Perustamisajankohtana 1930-luvun lopulla seurassa oli 60 jäsentä, joista yli puolet kaatui talvisodassa puheenjohtaja Polttila mukaan lukien. Sotien jälkeen ranskalainen Roger Blanc ja suomalainen Kauko Jalkanen valmensivat turkulaisista uuden miekkailijapolven. Mukaan tulivat Knut "Tommy" von Troil joka toimii tänä päivänä valmentajana Ystads Fäktklubissa Ruotsissa, Thomas Alopaeus, Pekka Michelson joka yhä toimii valmentajana Turun Miekkailijoissa, Arne "Antti" Andrésen, Finn "Fimpen" Andrésen (Antin veli), Martti Ketelä ja Reino Hurme. Turun Miekkailijoiden jäsenmäärä on 1980-luvun alusta vuoteen 2011 liikkunut sadan henkilön paikkeilla.

Harjoittelupaikat

Alkuvuosina miekkailua harjoitettiin koulujen liikuntasaleissa ympäri Turkua. Cygnaeuksen koululta siirryttiin 1970-luvun lopulla ensimmäiseen pitkäaikaisempaan harjoittelupaikkaan, Runosmäen palloiluhalliin. Katsomon takana olevassa käytävämäisessä tilassa sijaitsevat harjoitustilat olivat kuitenkin hyvin rajatut. Hämeenlinnan Seudun Miekkailijoista Helsingin kautta Turkuun muuttanut Sirpa "Sipu" Lundgren aloitti Turun Miekkailijoiden junioritoiminnan Cygnaeuksen koululla ja toiminta jatkui erittäin aktiivisena palloiluhallilla.

1980-luvun puolessa välissä Runosmäestä siirryttiin Katedralskolanin suurehkoon jumppasaliin. Varusteita jouduttiin säilyttämään pihan toisella puolella sijaitsevassa vanhassa, kylmässä wc:ssä ja se vaikeutti harjoittelua. Varusteiden raahaaminen talvisin lumen keskellä vaati miekkailijoilta erityistä innostuneisuutta.

Vuonna 1991 tapahtui suuri muutos Turun Miekkailijoiden toiminnassa, saimme oman salin Wärtsilän liikuntakeskuksesta. Vuosien varusteiden raahaamisen jälkeen meillä olikin oma sali neljällä kiinteällä alueella, varustekopit samassa tilassa ja lisäksi vielä lämmittelysali peileineen käytössä! Onni Wärtsilän tiloissa jäi seitsemään vuoteen, koska halli purettiin ja tilalle rakennettiin asuinhuoneistoja. Näin ollen vuonna 1998 jouduimme muuttamaan uusiin tiloihin.

Tällä kertaa saimme entistä suuremmat tilat Alfan liikuntakeskuksesta, seinänaapureinamme oli mm. painijoita, nyrkkeilijöitä, pöytätennispelaajia ja voimistelijoita. Jouduimme kuitenkin luovuttamaan salimme voimistelijoille ja muutimme täysin omaan saliin vuonna 2000.

Nykyiset tilamme Parkin kentän miekkailustudion kahdella kiinteällä alueella alkavat käydä ahtaaksi jäsenmäärän kasvaessa ja toiminnan lisääntyessä.

Vuonna 2011 harjoituksia järjestetään joka arki-ilta ja alkeiskurssit täyttyvät kerta toisensa jälkeen. Saa nähdä minne Turun Miekkailijat seuraavaksi muuttaa!

Seuran nimestä ja saavutuksista

Seuran virallinen nimi on Turun Miekkailijat r.y. - Åbo Fäktare r.f. 1950-luvulla seura oli lähes täysin ruotsinkielinen, seuran lyhenne on kuitenkin ollut vuodesta 1938 lähtien TMÅF.

Miekkailua pidettiin hienostoharrastuksena ja lajiin hakeutui paljon ruotsinkielisiä henkilöitä. 1970-luvulla tilanne muuttui ja hallitus halusi tehdä lajista kansanomaisemmman ja käyttää seuran suomenkielistä nimeä. Päätettiin ottaa käyttöön lyhenne TuM - Turun Miekkailijat.

Vuonna 1994 puheenjohtaja Arto Soilamo ehdotti, että vanha seuralyhenne otettaisiin taas käyttöön kansainvälistymisen merkeissä ja näin seuran lyhenne palasi takaisin vanhaan muotoonsa TMÅF.

Turun Miekkailijat on menestynyt vuosien varrella hyvin. 1960-70 luvuilla seurassa miekkailtiin kaikilla aselajeilla (floretti, kalpa, säilä) ja miekkailukvartetti T. Alopaeus, P. Michelson, K. von Troil ja F. Andrésen kiersivät kansallisissa kilpailuissa voittamassa joukkuemestaruuksia joka aseella.

Naismiekkailijoita oli huomattavasti vähemmän ja naisten menestys alkoi vasta kalpamiekkailun myötä. Turkulaiset naiskalpamiekkailijat olivat erityisen menestyksekkäitä koko 1990-luvun. Antti Andrésen toi naisten nykyaikaisen 5-ottelun Turkuun ja sitä kautta turkulaisnaiset tottuivat kalpaan ja alkoivat hallita naiskalpamiekkailua Suomessa.

Naisten ensimmäiset SM-kilpailut kalvalla käytiin vuonna 1987 jolloin turkulainen Riitta Michelson voitti mestaruuden. Hän uusi voittonsa 1989 ja 1994. Vuosina 1990-1993 ja 1995-1996 kullan voitti turkulainen Minna Kääriäinen (nyk. Lehtola). Vuonna 1997 TMÅF:n menestyskulkua jatkoi Nina Björkman ja viimeisimpänä Nina Lundgren (nyk. Hyvönen) vuosina 1998 ja 2000. Voidaan todeta, että naisten henkilökohtainen kalpakulta on tullut kaiken kaikkiaan 12 kertaa Turkuun välillä 1987-2000. Tämän lisäksi yllämainitut miekkailijat ovat voittaneet useita joukkue SM-kultamitaleja.

Suomen menestyksekkäin kalpamiekkailija 1990-luvulla oli Turun Miekkailijoiden Minna Lehtola. Hän voitti MM-pronssia vuonna 1994 ja edusti Suomea Atlantan olympialaisissa vuonna 1996.

Turun Miekkailijoiden viimeisin arvokilpailumitali tuli vuonna 2008, jolloin Teemu Seeve voitti EM-kultaa alle 17-vuotiaiden poikien sarjassa.

 
Kirjaudu
Suurin osa sivustosta on luettavissa ilman kirjautumista. Kirjautuminen on välttämätöntä esim. halutessasi ilmoittautua kilpailuihin tai lisätä kuvia albumeihin.



Kerro kavereille!