Turun Miekkailijat

Turun Miekkailijat opettavat urheilumiekkailua, jota myös Olympiamiekkailuksi kutsutaan, koska miekkailu on yksi harvoista alkuperäisistä olympialajeista. Aselajeja on kolme: floretti, säilä ja kalpa. Turussa voi tällä hetkellä harrastaa kalpaa, joka on pääase, sekä säilää, jonka harrastus on ilahduttavasti lisääntynyt.

Säilän ja kalvan erot osuma-alueessa, säännöissä, tekniikassa ja taktiikassa ovat niin suuret, että voidaan melkein puhua kahdesta eri urheilulajista. Kumpi on parempi laji, siitä asian harrastajat jaksavatkin toisilleen hyväntahtoisesti naljailla.

Kalpa on pistomiekka,
jonka osuma-alue on koko vartalo. Ottelussa tavoitteenasi on osua vastustajaan ennen kuin vastustaja osuu sinuun.
Mitä edistyneemmästä miekkailijasta on kyse, sitä paremmin hän pystyy hallitsemaan aseensa kärjen, jolla pisto tapahtuu. Aseliikkeet ovat parhaimmillaan pieniä ja tarkkoja. Aloittelija lähtee helposti ”elokuvamiekkailemaan”, jolloin liikkeistä tulee suuria ja haavoittuvia. Edistynyt miekkailija tekee terävalmistelun pienin sulavin liikkein selkeänä päämääränään päättää valmistelu pistoon. Vielä edistyneempi miekkailija tekee saman koskematta koko terään, huippukalvassa jalkatyön eli manööverin osuus pistopaikan haussa on 60-70%.
Kalvassa myös hyökkääjä on altis pistolle, siksi pistohetkeä haetaan (yleensä) turvallisena pidetyltä etäisyydeltä, kunnes manööverin tuloksena löydetään sopiva pistohetki, tempo. Miekkailun perusaskellus on jalostunut kilpakalvassa tiivisrytmiseksi päkiöillä ”hyppelyksi” joka parhaimmillaan näyttää siltä kuin miekkailija liikkuisi ilmatyynyjen avulla edes-takaisin.

Säilä on lyömämiekka, jolla voi myös pistää,
osuma-alueena on koko ylävartalo. Ottelussa tavoitteenasi on tehdä sääntöjen mukaan etuoikeuden omaava liike piston saamiseksi.
Säilän ja toisen sopimusaseen, floretin, perusperiaate on, että hyökkääjä on etuoikeutettu pistoon, ellei vastustaja poista hyökkääjään terän pois osumalinjalta ennen vastaliikettään. Tämä on perua vanhoilta hyviltä ajoilta – jos halusit säilyä kaksintaistelussa hengissä, oli fiksua väistää, jos opponetti yritti tehdä reikää röyhelöpaitaasi.
Säilä on nopein aselaji. Otteluissa ei edes mitata otteluaikaa, koska säiläottelu ei koskaan kestä muiden aselajien kolmea, saati uloslyöntiottelun yhdeksää tehollista minuuttia. Tästä juontaen säilän manööveriä voisi kuvata pikajuoksulähtöön. Kun tuomari komentaa ottelun alkaneeksi Allez! –komennollaan, agressiivisempi ottelija on jo matkalla hyökkäykseen.

Floretti on kevyt pistoase
osuma-alueena on ylävartalo poislukien pää ja kädet. Ase kehitettiin pistomiekkailun harjoitteluun pukumiekkaa varten. Pukumiekka oli täysin kelpo ase hengenviemiseen, mutta ensisijaisesti kunniakysymykset rajattiin ensimmäiseen veripisaraan. Edellä jo mainittiinkin sopimusaseen periaate, jota myös florettiottelussa noudatetaan.
Floretti on perinteisesti ollut se aselaji, jolla miekkailu aloitetaan, mutta 80-luvulla tapahtunut aselajin alasajo Suomessa vaikuttaa vieläkin. Oulun Miekkailuseurasta alkanut järjestelmällinen floretin opetus, antaa kuitenkin toiveita aselajin paluusta. Turussakin lajiperinteet vielä löytyvät, vaikka floretti ei ”opetussuunnitelmaan” kuulukaan.

Miekkailu ja sähkö
Alussa mainittiinkin Turun Miekkailijoiden lajiksi urheilu- eli Olympiamiekkailun. Harrastajan näkökulmasta sitä voisi sanoa myös ”sähkömiekkailuksi”. Pistojen rekisteröinti perustuu floretissa ja kalvassa aseen mekaanisen kärjen pohjaan menoon ja säilässä aseen ja sähköä johtavan osumaliivin kosketukseen. Kärjestä pistosignaali sähkömerkintälaitteisiin seuraavasti: ensin teräjohtoa pitkin aseen töpseliin. Töpselistä miekkailijan puvun alla olevaa vartalojohtoa pitkin miekkailualueen kelajohtoon, joka on kiinni miekkailijan puvussa ja kelajohdosta maajohtoa pitkin merkinantolaitteeseen. Ei siis ole mikään ihme, että miekkailija oppii harrastuksensa sivussa myös hieman sähkölaitteiden sielunelämää...

Miekkailu ja ikä

Lapset
Seurassamme miekkailu aloitetaan aikaisintaan kahdeksan, mielellään yhdeksän vuoden iässä. Perustelemme asiaa sillä, että lapsen olisi hyvä harrastaa ennen ja myös miekkailun aloittamisen jälkeen myös yleiskoordinaatiota kehittäviä lajeja kuten palloilua eri muodoissaan.
Lasten harjoitukset sisältävät em. syistä miekkailun lisäksi runsaasti yleisliikuntaa ja leikkejä. Kilpailusarjoissa nuorimmat aloittavat alle 9v-sarjassa, mutta yleensä aikaisintaan alle 11v-sarjassa.

Nuoret
Miekkailu on taistelulaji, jossa opittujen tekniikoiden toimivuus voidaan testata vain ”kenttäolosuhteissa”. Siksi on toivottavaa (mutta ei pakollista) että viimeistään muutaman vuoden harjoittelun jälkeen nuoret kokeilisivat siipiään osallistumalla alle 13- tai alle 15-vuotiaiden kilpailuihin. Vanhaa sanontaa mukaellen: ”Tärkeintä ei ole voitto, vaan pitkät kisamatkat!”. Sosiaalinen puoli on harjoittelu- ja kilpailutoiminnassa yli puoli ruokaa. Näille ns. zorro-ikäisille on tarjolla myös kesäleiritoimintaa. Saimaan Säilien perinteinen, viikon mittainen Asinsaaren miekkailuleiri Lappeenrannassa on tutustuttanut nuoria toisiinsa jo sukupolvien ajan.

Juniorit
Miekkailussa junioreilla tarkoitetaan pääasiassa alle 20-vuotiaiden sarjassa miekkailevia, jo aikuisuuden kynnyksellä olevia miekkailijoita. Siksi voikin olla hämäävää, kun kadettisarjan miekkailijat ovatkin vain alle 17-vuotiaita.
Näissä molemmissa sarjoissa miekkailevat jo pääsääntöisesti alkeistason ylittäneet miekkailijat, joiden harjoituksetkin keskittyvät jo vahvasti lajitekniikkaan ja vapaamiekkailuun. Manööveria vahvistavat jalkatyöharjoitukset voivat olla jopa rankan puoleisia.

Aikuiset
Miekkailun voi aloittaa milloin vain, myös aikuisiällä. Laji on erinomainen kuntoliikuntamuoto, joka vie ajatukset pois arjesta. Aikuisella on iän tuomaa näkemystä, joten hän pystyy nauttimaan myös miekkailuotteluun kuuluvasta ”naruttamisen jalosta taidosta” vaikka intohimoa aivan kilpatasolle ei olisikaan.

Veteraanit
”Pikkuveteraaniksi” pääsee jo 40-vuotta täytettyään, tosin vasta yli 50-vuotiaita voi vakavasti kutsua veteraaneiksi. Seuratoiminnassa veteraanit harjoittelevat aikuisten ryhmissä. Jos matkailu ja kansainvälinen kanssakäyminen kiinnostaa, veteraanien avoimet EM- ja MM-kisat ovat loistava tapa tutustua muiden maiden miekkailijoihin.

Aselajien teknisiä tietoja
Kalpa
Terä on maksimissaan 90 cm pitkä ja ase saa painaa 770 grammaa, mutta kilpa-aseiden painot ovat vain 300g – 450g luokkaa. Terä on poikkileikkaukseltaan V:n muotoinen ja sen alumiininen käsisuoja eli kokilli suojaa koko käden. Kuten muissakin miekoissa, koko ase on maadoitettu, eikä siihen osuneita pistoja rekisteröidä.
Kalvan kärjessä on metallinen painokatkaisin, jonka painuessa pohjaan piston yhteydessä merkinantolaite, johon kalpa on kytketty, rekisteröi piston. Kaksoispisto eli ns. "tuplapisto" rekisteröityy, jos miekkailijat saavat toisiinsa piston 40 millisekunnin (1 sek. = 1000 millisekuntia) sisällä, sitä suurempi aikaero sytyttää vain ensi pistäneen miekkailijan merkkivalon.

Painokatkaisimen ison jousen tulee kannattaa 750 gramman paino rekisteröimättä pistoa. Lisäksi painokatkaisimen kärkiosan ja kärkihylsyn väliin tulee jäädä 1,5 mm tyhjää tilaa. Kärkiosa ei saa rekisteröidä pistoja, jos kärkiosan ja kärkihylsyn väliin jää vähemmän kuin 0,5 mm tilaa. Nämä säädöt tarkistetaan kilpailuissa jokaisen ottelun alussa tarkoitukseen varatulla puntilla ja rakotulkilla.

Säilä
saa painaa enintään 500 grammaa (todellisuudessa aseet ovat paljon kevyempiä), ja sen kokonaispituus saa olla korkeintaan 105 cm. Säilä oli viimeinen aselaji, jossa siirryttiin sähkömerkintälaitteen avulla tapahtuvaan tuomarointiin vuonna 1988. 31 vuotta myöhemmin kuin floretissa ja 52 vuotta kalvan jälkeen. Koska säilässä ei ole mitään liikkuvia osia, pisto rekisteröityy aseen ja osumaliivin ollessa kontaktissa 120 millisekunnin ajan.

Floretti
Pistoherkkyyden on oltava vähintään 500 gramman suuruista painoa vastaava voima. Floretin sähköisessä merkitsijälaitteessa on omat ääni- ja valomerkit pätevälle ja epäpätevälle osumalle.  Floretti saa painaa enintään 500 grammaa, ja sen kokonaispituus saa olla korkeintaan 110 cm. Floretissa piston tulee olla kestää 300 millisekuntia, jotta se rekisteröityy – floretissa piston rekisteröityminen vaatii siis kaikkein pisimmän ajan.

Lisätietoa
Miekkailusta löytyy nykyään hyviä lajiesittelyjä mm. Suomen Miekkailuliiton sivuilta www.fencing.fi sekä erittäin kattava artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa, jos haluat perehtyä syvällisemmin miekkailun yleistietoon.
Kurkkaa myös sivustomme linkkilistaa.
Englanninkielistä tietoa löytyy esim. hakusanoilla fencing, epee, sabre, foil.